Veneen varusteista

Moottori 

Koneen yleiskunto kannattaa tarkastaa vähintään joka toinen päivä. Tarkastuskohteita ovat ainakin: öljyn määrä, jäähdytysnesteen määrä, koneen pilssin puhtaus. Tämän lisäksi voi tarkastaa - mikäli se onnistuu helposti ja ilman isompia työkaluja - myös merivesisuodattimen ja polttoaineen vedenerottimen puhtauden, hihnan/hihnojen kireyden. Kun kone käynnistetään, tärkeintä on tarkistaa aina, että koneen pakoputkesta tulee vettä. Tällöin tietää, että koneen jäähdytysjärjestelmän merivesikierto toimii eikä merivedenottoputki ole tukkeutunut esim. sataman muoviroskista. 

Ennen lähtöä on hyvä kirjata, ellei vuokraamo sitä tee, konetuntimittarin näyttämät konetunnit ja polttoainemittarin näyttämä tarkistetaan. Jos polttoaineen kulutus on yllättävän suuri, konetuntimittarin lukemasta voi olla hyötyä, kun keskustelee vuokraajan kanssa kulutuksen syystä. Edellinen käyttäjä on voinut jättää tankin vajaaksi. 

Veneissä on kotioloihin verrattuna suuri tankki ja niinpä mittari voi näyttää täyttä, vaikka tankki on jo 20-30 litraa vajaa. Tyypillinen kulutus on 0,5-1,0 l/h/10hv (7,5kw). Veneissä on yleensä 50-80hv dieselmoottorit. Kokemuksen perusteella voi laskea, että esim. 55-60hv koneen kulutus on n. 3 l/h. Toki eri konemerkkien välillä on eroja. 

Kierroslukumittarissa tai sen lähellä on usein merkki (teippi) maksimikierroksille (esim. 2400/min). Koneella ei kannata ajaa täysillä kierroksilla, sillä viimeisen solmun tai vain puolen solmun tavoittelun seurauksena perä alkaa painua ja polttoaineen kulutus kasvaa yllättävän paljon. Sen sijaan, kun ajaa esim. selvästi alle 2000 kierroksilla, polttoaineen kulutus pysyy merkittävästi alhaisempana, koneen ääni ei ole häiritsevä ja matka taittuu leppoisasti. Polttoaineen kulutuksen suhteessa vauhdin pitoon huomaa viimeistään palautuksen yhteydessä huoltoasemalla, kun täyttää tankkia. 

Purjeet 

Vuokraveneissä on rullagenoa ja edelleenkin aika usein on myös rullaiso. Ns. normaali isopurje on tehnyt paluuta. Keulapurjeen falli (nostin) on lukittuna mastolla, samoin rullaison. Niitä ei ole tarve käyttää purjehduksen aikana. Normaalin isopurjeen nostin tulee sittlooraan. 

Tänä päivänä suurin osa veneistä on osatakilaveneitä. Osassa veneitä keulapurje on "vain" fokkakokoa (jib 3). Kannattaa kokeilla "hyvän sään aikana", miten reivaus tehdään. Rullapurjeiden - niin keulapurjeen kuin isonkin - reivaus on selkeä ja helpohko toimi. Normaalin isopurjeen reivaus on useimmiten ns. yhden köyden pikareivi; kun nostimesta lasketaan, niin samalla vedetään reiviköyttä, joka kiristää sekä ison etu- että takaliikin. 

Reivaus kannattaa tehdä mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään. Tuulen heiketessä reivin purkaminen on aina helppoa. Nykyveneet purjehditaan "pystyssä". Tuulen voimistuessa veneet kallistelevat, kulkevat "kylkimyyryä", ohjailu on työlästä eikä meno muutenkaan ole miellyttävää. Reivauksen jälkeen vene oikenee, ohjailu kevenee ja bonuksena yleensä vauhti paranee ja kaikilla on mukavampaa. Tehokas säätö on myös levangin käyttö; ruoripaine vähenee, kun levangin laskee suojanpuolelle. 

Sähkö 

Purjeveneessä sähköä on aina rajallisesti. Koneen tulisi käydä vähintään pari tuntia päivässä akkujen lataamiseksi. Maasähkö kannattaa kytkeä, jos sellainen on satamassa tarjolla. Päätauluun syttyy merkkivalo, kun maasähkö on kytketty. Samoin siellä näkyy, mitkä toiminnot on kytketty päälle. Maasähköllä voi lämmittää vettä, ladata akkuja ja jääkaappi voi olla päällä. Jos maasähkön merkkivalo ei syty, laiturin sähköä ei ole "vielä" kytketty päälle tai sähkötolpasta on voinut laueta sulake. Vaikka veneissä on paljolti siirrytty käyttämään led-lamppuja, niin valoja ei tulisi jättää tarpeettomasti palamaan. Hyttien valaisu katkaistaan päiväksi päätaulusta. Yöksi voi katkaista vesipumpun, jotta se ei turhaan paineen laskettua ala pumpata ja häiritse unta. 

Pelastusliivit ja turvavaljaat 

Veneessä on oranssisia pelastusliivejä mallia ”halko” jokaiselle veneessä olijalle. Joskus on tarjolla myös ns. paukkuliivejä. Turvavaljaita on kaikille (tosin monasti avaamattomissa tehtaan pakkauksissa). Lasten liivejä ei yleensä ole ollenkaan, mutta pieniä turvavaljaita saattaa olla. Etukäteen voi toki varata vuokraamolta sopivan kokoiset liivit myös lapsille. 

Jos haluaa käyttää liivejä purjehduksen aikana, niin omat liivit ja valjaat ovat varmasti mukavammat kuin veneen liivit. Liivejä ja valjaita on syytä käyttää aina purjehdittaessa yöllä ja työskenneltäessä kannella kovassa kelissä. Veneessä on life-line, joka ei useimmiten ole kannella valmiina, mutta se on helppo virittää paikoilleen tilanteen niin vaatiessa.

Huom. jos kuljettaa kaasulla täyttyviä liivejä (ns. paukkuliivit) lentokoneessa, tulee pakkaamisessa ottaa huomioon lentoyhtiöiden pakkausvaatimukset. Vaikka liivit olisi pakattu lentoyhtiön vaatimusten mukaan on aina riski, että kohdemaan tulliviranomaiset takavarikoivat liivit, jolloin mikään taho ei korvaa niitä. Suosittelemmekin veneen liivien käyttöä tai sitten vain tavallisten veneilyliivien mukaanottoa.

Liput ja viirit 

Veneen kansallisuuslippuna käytetään sen maan lippua, johon vene on rekisteröity. Esim. vene voi olla rekisteröity Itävaltaan; silloin veneessä käytetään perälippuna Itävallan lippua ja oikeassa saalingissa ns. kohteliaisuuslippuna sen maan pienoislippua, missä alus liikkuu. Tämän lisäksi vasempaan saalinkiin voidaan laittaa pienoislippu(ja), jotka kertovat miehistön kansallisuuden. Ylimpänä on veneen päällikön kansallisuudesta osoittava lippu. Vasempaan saalinkiin voidaan laittaa kansallislippujen alapuolelle myös vuokraamon, purjehdusyhteisöjen, kaupallisten yritysten tms. pienoislippuja. Samassa saalingissa ei ole tapana pitää enempää kuin kolmea lippua tai viiriä, vaikka tänä päivänä saattaa nähdäkin saalingissa varsinaisen "mainoslippujen pyykkinarun". 

Q-lippua (koko keltainen viestilippu) käytetään oikeassa saalingissa saavuttaessa uuteen, vieraaseen satamaan vain silloin, kun vene tulee jostain toisesta maasta ja on velvollinen maahantulomuodollisuuksiin (esim. Karibialla vene saapuu Santa Luciasta Martiniquelle). Vuokraveneiksi katsastetuissa veneissä Q-lippu löytyy, minkä lisäksi on kansainvälisenä hätämerkkinä käytettävät viestiliput N ja C. 

Veneen kylmät säilytystilat 

Koska kylmätilaan tulee paljon "lämmintä" tavaraa, kannattaa sinne hankkia lähtösatamassa iso jäälohkare ja jos ei sellaista ole saatavilla, niin sitten muutama muovipussillinen jääkuutioita. Tosin isosta jäälohkareesta saa paljon enemmän jäähdytystehoa kuin pienistä jääkuutiopusseista. Joka tapauksessa jäällä saa kylmätilan pysymään paremmin kylmänä, kun sinne on lastattu paljon lämpimiä juomia ja ruokatarvikkeita. 

Veneen kylmäboksin jäähdyttämiseen tarkoitetut lohkarejäät tai pussissa olevat kuutiot ovat useimmiten ns. kemiallista jäätä, jota ei tulisi nauttia esim. drinkeissä. Kaupoissa on saatavilla pusseissa drinkkeihin sopivia jääkuutioita, joita käytetään myös ravintoloissa. 

Jää laitetaan boxiin alimmaiseksi ja tavarat ladotaan jään päälle. Jäätä lisätään tarvittaessa, jos sitä matkan varrelta löytyy. Kylmäboksin koneellinen jäähdytys laitetaan käyntiin aina, kun moottori käy. Muuna aikana jäähdytystä ei välttämättä kannata käyttää (riippuu akkujen kapasiteetista). Kun ollaan maasähkössä, voi jääkaappi olla päällä koko ajan. 

Kylmätilaan kertyvä vesi on poistettava aika ajoin. Saksalaisissa veneissä kylmäboksissa ei useimmiten ole vedenpoistopumppua, ranskalaisissa veneissä useimmiten on, joissakin veneissä sulamisvesi poistuu pilssiin. Leikkaamalla tyhjästä vesipullosta pohjan pois saa helposti rakennettua äyskärin, jolla voi lippoa veden lavuaariin. 

Sijoitettaessa tavaroita kylmäboksiin kannattaa yläosan koreihin laittaa sellaiset tavarat, jotka eivät saa kastua. Pahvisten maito- mehu- yms. -purkkien sulkeminen tiiviisti on välttämätöntä tai muutoin tölkeistä läikkyy nesteet ympäriinsä. Kannattaneekin ostaa em. nesteet korkillisissa pakkauksissa. 

Isoissa veneissä saattaa olla kylmäboksin lisäksi myös tavanomaisen oloinen jääkaappi, ei kylläkään kovin suuri. 

Kaasuliesi 

Veneen lieden kaasupullot ovat yleensä veneen perässä omassa kaapissa. Pullon päällä on hana, joka voi olla suljettuna, kun vene luovutetaan vuokraajalle. Veneessä on myös varapullo. Kannattaa tarkista, esim. hölskyttämällä pulloa, että varapullossa on kaasua. Päähana on jossain keittiön kaapeista tai lieden alla. Päähana avataan, kun kaasua tarvitaan ja suljetaan, kun kaasua ei enää tarvita. Kierrettävän hanan sijasta päähana on nykyään useimmiten kaksiasentoinen palloventtiili. Kun vivun suunta on letkun/putken suuntainen, hana on auki, ja kun vipu on poikittain, hana on kiinni. 

Kaasulieden sytyttäminen on opittavissa oleva operaatio: liedessä itsessään on liekinvarmistin, joka sytyttäessä lämpiää pitämällä liekinsäädinnuppia pohjaan painettuna muutamia sekunteja. Tulitikuilla, saati tavallisella sytkärillä sytyttäessä kokematon polttaa yleensä näppinsä, joten ”pitkäpiippuinen” kaasusytytin on kannattava investointi, ellei sellaista ole valmiina. Uusissa veneissä on nykyään automaattinen piezo-sytytys; kun säädinnuppia kääntää, kuuluu samalla pieniä naksahduksia ja kipinä sytyttää kaasun. 

Joskus lieden liekinhajottimet ovat niin ruosteessa, että liekki ei pala kunnolla. Liekinhajottimen avaaminen ja moskien putsaaminen rei’istä auttaa vaivaan kummasti. Kaasuhellan liekin sammuminen ei ole katastrofi. Liekinvarmistin katkaisee kaasun tulon, jos liekki pääsee sammumaan. Tuuli sammuttaa liekin melko helposti, joten keittiön avattavat pikku-ikkunat kannattaa pitää kiinni, kun liedellä on tuli. Kun lieden uuni sytytetään, niin luukku on laitettava kiinni hitaasti, muutoin luukusta syntyvä ilmavirta sammuttaa tulen yllättävän helposti. Uunin käyttöä ei tarvitse vierastaa, sillä se tarjoaa hyvän vaihtoehdon lounaaksi vaikkapa lämpimien voileipien tekoon. 

Veneen liesi on kardanoitu eli sen saa keinumaan avaamalla lukitustapin, joka voi olla lieden etureunan yläosassa tai alaosassa. Lukkoa kannattaa käyttää siten, että liesi keinuu, kun kokataan merellä ja satamassa kokattaessa liesi on lukittuna. Huom. lieden alla ja takana olevat esineet (esim. kattilan kansi, leikkuulauta) voivat estää keinumisen ja tällöin veneen keinuessa kattila voi keikata liedeltä turkille. Uunin luukun avaaminen silloin, kun liesi on keinuasennossa voi saada lieden epätasapainoon siten, että päällä oleva kattila keikkaa. Kun keitetään jotain veneen ollessa kulussa, niin kattiloiden ja pannujen ”sitomiseen” käytettävät tukiraudat on syytä olla käytössä. 

Liedellä keitettäessä tai paistettaessa on noudatettava aina varovaisuutta. Pentrya, kabyssia ei turhaan mainosteta veneen vaarallisimmaksi paikaksi. Kaiken varalta kannattaa katsoa, missä sammutusliina on, sillä se on paras ja nopein väline esim. rasvapalon sammuttamiseen. 

WC 

Veneen WC:n käyttö neuvotaan ”kädestä pitäen”, jos se on tarpeen. Vesi-WC toimii manuaalisella pumpulla ja käyttää merivettä. WC:ssä istutaan, myös miehet istuvat. WC-paperit aina roskikseen, mikä on hyvä tyhjentää päivittäin satamassa muiden roskien mukana. 

Perinteisen manuaalisen tyhjennyksen rinnalle on tullut sähkötoimisia tyhjennyspumppuja. Ne käyttävät vettä ehkä hieman enemmän kuin manuaalipumput ja niin septi saattaa täyttyä nopeasti. Yön hiljaisuudessa pumpun pörähdys tuntuu resonoivan koko aluksessa. 

Veneilijöitä on monenlaisia, ja joskus veneen toileteissa on valmiina vahva haju. Kauppareissulla voi ostaa jonkin sopivan, hajua poistavan desinfektoivan suihkepullon, millä saa paikat pysymään raikkaina ja puhtaina koko reissun. 

Veneen vessoissa on vähintään yhdessä jätevesitankki eli septi. Tankin koko on hyvin rajallinen (esim. 80 litraa). WC-pyttyyn ei saa laittaa paperia tai mitään muuta ”mitä ei ole ensin syöty tai juotu”, koska kaikki muu materia tukkii ohutputkisen järjestelmän. Satamissa ollessa pyritään käyttämään maavessaa (ravintolat, venesataman palvelut), jos suinkin mahdollista. Satamassa septin tyhjentäminen tai WC:n tyhjentäminen mereen voi tulla kalliiksi. Varmistakaa ennen satamaan menoa, että septitankin tyhjennysventtiili(t) on kiinni. 

Kovemmalla tuulella tuulen puolen WC ei vedä vettä, kun vene on kallellaan. Tällöin voi käyttää vain suojan puolen WC:tä. Jos septi on täysi, pumppu ”potkii” takaisin. Samoin pumppu potkii, jos korvausilman/huohotusputken letkuun on kulkeutunut tukos. Silloin WC:tä ei voi käyttää. 

Septitankeissa ei yleensä ole erillistä poistopumppua, vaan tankin hana avataan ja tyhjentyminen tapahtuu ”vapaalla pudotuksella”. Useimmiten hana on palloventtiili, jolloin vipu on poikittain, kun septi on kiinni ja putken suuntainen, kun se on auki. Kun ollaan avomerellä, riittävän kaukana rannasta, septi tyhjennetään mereen ja huuhdellaan pumppaamalla reilusti vettä. Septin imutyhjennyspaikkoja ei juuri ole tarjolla. 

Viimeistään ennen veneen luovutussatamaan saapumista kannattaa septi huuhdella moneen kertaan, jotta se on varmasti tyhjä. Vettä pumpataan septiin ja annetaan saman tien mennä mereen. Joissakin paikoissa on tapana testata, että septi on tyhjä aukaisemalla poistoventtiili. Jos silloin mereen lorahtaa muuta kuin vettä, niin aletaan kirjoittaa laskua. Tukkeutuneen septin aukaisusta peritään myös erillinen korvaus (vähennetään takuumaksusta). Turkissa on käytössä erillinen kortti, joka "leimataan" imutyhjennyksen yhteydessä, kun vene on huoltoasemalla palaamassa matkalta. 

Suihku 

WC:ssä suihkun saa käyttöön useimmiten vetämällä esiin lavuaarin hanan irti holkistaan. Hanan päällä on painike, josta veden saa joko suihku- tai hanamoodiin. Toisissa veneissä on WC:ssä erillinen suihkuosa, syvennys, jonka voi jopa eristää muusta tilasta verholla tai ovella. 

Suihku pyritään ottamaan ennen satamaa, koska saippuan ja shampoon laskeminen satama-altaaseen ei ole kovin fiksu tapa ja jossain siitä voi jopa saada sakot. Veneessä vettä ”pitää säästää”, näin saatetaan hokea koko matkan ajan, mutta se tarkoittaa vain sitä, että vettä ei ole samalla tavalla holvattavissa kuin maissa. Erityisesti suihkussa käydessä tulee muistaa, millainen on ”merimiehen suihku/sailor's shower”: ensin suihkulla huuhdellaan koko kroppa, sitten hana kiinni, peseydytään ja sitten huuhdellaan pesuaineet, shampoot eli vettä ei valuteta koko ajan, kun ollaan suihkussa. 

Lämmintä vettä tulee, kun kone on käynyt vähintään puolisen tuntia, mutta se ei välttämättä riitä kaikille, jos ensimmäiset suihkuttelevat pitkään. Kun vene on satamassa maasähkössä, lämminvesivaraajan voi laittaa mittaritaulusta päälle ja lämmintä vettä riittää. 

Suihkut toimivat samalla painevedellä kuin muutkin vesipisteet, painevesipumppu on kytkettävä ennen kuin menee suihkuun. Suihkuissa on lattian tyhjennyspumput, joihin tulee virta, kun pumput on kytketty käyttöön mittaritaululla olevasta kytkimestä. Pumpun kytkintä on painettava koko ajan, kun haluaa pumpun imevän vettä pois lattiakaivon kautta. Joissakin veneissä on jo automaattinen poistopumppu, joka kytkeytyy päälle jo pienenkin vesimäärän jälkeen. 

Joskus suihku ei anna vettä. Useimmiten (veden loppumisen lisäksi) syynä on se, että suihkuletku on jostain kohtaa tiukalla mutkalla. Perässä olevan uimatason suihkun letku pitää pahimmassa tapauksessa käydä oikaisemassa "ruorikonehuoneessa". WC:iden suihkuletkut ovat lavuaarikaapissa. Suihkun pumpussa tai lattiakaivon tyhjennyspumpussa on usein suodatin. Molemmat saattavat mennä tukkoon. Suodattimet pystyy kuitenkin helposti itse puhdistamaan. Huom. lämmin vesi voi olla erittäin kuumaa, varsinkin jos veneessä on boileri, jota voi lämmittää myös maasähköllä ja termostaatti on säädetty liian kuumalle. 

Rannan marinoissa suihku sisältyy satamamaksuun. Joissakin paikoissa on erillinen maksullinen suihku. Joskus rannan majoituspalveluja tarjoava pikkuhotelli tai B&B-paikka voi tarjota pientä maksua vastaan suihkumahdollisuuden. 

Hyvä vaihtoehto on myös peseytyminen uinnin yhteydessä perän uimatasolla. Erityinen suolavedessä toimiva nestesaippua on näppärä vaihtoehto merivedellä peseytymiseen. Lopuksi huuhtelu suihkulla makealla vedellä. Tosin satamassa kaikki eivät aina välttämättä katso suopein silmin uimatasolla peseytyviä. 

Bimini - aurinkokatos 

Kelistä riippuen käytetään biminiä, jolloin sen suojassa on sitloorassa mukavampi istuskella, vallankin auringon paahtaessa. Biminiä voi käyttää - joskus jopa kannattaa käyttää - myös purjehdittaessa, sillä se tarjoaa hyvän aurinkosuojan. Viileämmällä säällä (kevät/syksy) voi biminin pitää koottuna, niin aurinko pääsee lämmittämään. Kun bimini otetaan käyttöön saattaa joutua päästämään isopurjeen skuutista löysää ja siirtää puomia sivuun tai nostaa puomia dirkillä. 

Läpiviennit 

Lavuaarien ja WC:n läpiviennit kannattaa sulkea kovemmalla kelillä. Aalto voi lyödä lavuaarin poistoputkesta sisään, kun vene kryssii ja "putoa mätkähtää" aallolta. Joissakin veneissä esim. WC:n läpivientien sulkemisesta voi olla ohjeita teipattuna WC:n seinään. Yleensä läpiviennit suljetaan selkeätoimisilla palloventtiileillä; kun läpivienti on auki, niin vipu on putken suuntainen ja kun se on kiinni, vipu on poikittain. 

Kaappien ja laatikoiden lukot sekä ovien sulkeminen 

Kaapit ja laatikot tulee aina lukita. Veneen kallistuessa kaappi voi aueta tavaroiden painosta ja laatikko voi liukua pois kiskoiltaan. Jos laatikko tai kaappi jää auki, seurauksena on aina valtava meteli ja sotkun siivous. Hyttien ovet pidetään joko lukittuna auki tai kiinni, WC:iden ovet lukittuna kiinni. 

Uimatason portaat 

Uimatason portaat ovat yksi veneen vaarallisimmista paikoista. Varmistakaa, että teleskooppiportaat ovat täysin auki, kun ne lasketaan veteen. Taittuvissa portaissa sormet jäävät helposti saranoiden väliin. Veneeseen kiipeäminen on vaarallista silloin, kun vene keinuu. Sormet jäävät helposti portaiden saranakohdan väliin tai portaan ja peräpeilin väliin. Tasolla istuttaessa tai veteen mentäessä/ylös noustaessa on varottava portaiden teräviä osia. Portaiden putkista saattaa puuttua suojaavat tulpat tai ruuvin päät voivat olla esillä. Kun aallokossa nousee uimaportaille, saattaa veneen pohjaan osuva aalto lyödä ison määrän vettä naamalle. Kurkkuun joutuessaan tosisuolainen merivesi saattaa tuottaa automaattisen oksennusreaktion. Toivottavasti silloin huomaavainen miehistö tarjoaa jotain sopivaa "paikallista" suun huuhdontaan. 

Hätäruori 

Kannattaa tutkia hätäruorin kiinnittäminen ja käyttö jo silloin, kun tekee veneen tsekkausta ennen lähtöä. Jouduttaessa ajamaan hätäruorilla, on moottorin kierrokset, siis veneen vauhti sovitettava siten, että ohjaaja tai kaksi ohjaajaa jaksaa ohjata. Koska hätäruori on lyhyt, taivutettu metalliputki, sillä ohjaaminen on raskasta ja ruori saattaa hypätä pois akselin päässä olevasta tapista. Kuorma kevenee, kun ohjaamassa on kaksi henkilöä eri puolilla pinnaa. Mikäli vene lähtee käsistä, niin ohjaaminen helpottuu heti, kun pienentää koneen kierrokset minimiin. Hätäruorilla ohjataan kuin venettä ohjattaisiin peräsinpinnalla. 

Preventteri 

Avotuulilla, aallokossa tai kokemattoman ruorimiehen ajaessa venettä on syytä tukea isopurjeen puomia prevetterillä. Preventteri on helpoin solmia puomin alle isopurjeen skuutin plokin helaan ja kiinnittää suojan puolen sivukannen knaapiin. Jiipissä preventteristä päästetään pidättäen löysää samaan tahtiin, kun isopurjetta skuutataan keskelle. Jiipin jälkeen preventteri vaihdetaan suojan puolelle. 

Koska vuokraveneissä isopurjeen skuutti tulee ruffin päällä olevalle vinssille, niin jiipissä skuutin vetäminen keskelle ja nopea vapautus on ensi alkuun haastavaa. Voimakkaassa tuulessa ja korkeassa aallokossa on turvallista tehdä myötäkäännös jiipin sijaan vastaisen kautta. Tätä kannattaa myös harjoitella etukäteen kulloinkin käytössä olevalla veneellä. Korkeassa aallokossa voi koneen hetkellisestä käytöstä olla merkittävä apu veneen kääntämisessä, niin vene ei jää killumaan tuulensilmään. 

Ritisevä ääni yöllä 

Yöllä veneen pohjan alta voi kuulua epämääräistä ritinää. Sen synnystä on monenlaisia teorioita, mm. lasikuituteoria (alkava osmoosi!?), vuototeoria, kipinäteoria, tulipaloteoria, lämpölaajenemisteoria, staattisen sähkön teoria, kalateoria, parittelevat mutamadot, (katka)ravut jne. Englanninkielisillä keskustelualueilla voi vierailla ja hauskuttaa itseään mitä eriskummallisimmilla tarinoilla. Raputeoria (engl. pistol shrimp) on tänä päivänä aika vahvasti kannatettu, ja tätä ihmettä pääsee näkemään myös YouTube-videoilla. Noista teorioista on kuitenkin poissuljettu vuoto, tulipalo ja sähkön kipinöinti. Veneeseen ei siis vuoda vettä, missään ei ole kipinöivää liitosta, joka voisi aiheuttaa tulipalon jne. Voitte nukkua rauhallisesti, vaikka hieman ritiseekin.