Navigointi

Välimerellä navigointi kokonaisuutena perin erilaista kuin kotoisilla Suomen vesillä. Olemme tottuneet matalien vesiemme johdosta väyläpurjehdukseen ja niin muodoin selkeästi merenkulun turvalaitteilla merkittyihin väyliin. Välimeren vedet ovat syviä eikä varsinaisia merkittyjä väyliä ole; on mahdollista, että matkan aikana ei näe yhtään viittaa. Meidän rannikolla etäisyydet esim. saarten välillä ovat verraten lyhyitä. Sen sijaan etäisyyden arviointi Välimerellä saattaa heittää pahasti, sillä esim. parinkymmenen mailin päässä oleva korkea saari tuntuu olevan hyvinkin lähellä. 

Katselunavigointiin vaikuttaa paljon myös voimakas auer. Lämpimän, kostean ilman vaikutus on suuri ja päivän määränpää saattaa pysyä pitkään hämärän udun peitossa, ennen kuin sen havaitsee horisontissa. 

Monet kyläsatamat, luonnonsatamat ovat ymmärrettävästi suojaisia lahtia, lahden poukamia, joiden havaitseminen mereltä on haastavaa, sillä merelle ei välttämättä rannan jylhästä reunasta erotu sataman suu kuin vasta aivan läheltä. 

Kaikkeen tähän välimerellisyyteen tottuu ja oppii luotettavasti navigoimaan. Hyvä on muistaa, että reittisuunnitelman teko auttaa ja tukee onnistunutta purjehdusta eikä paperikartan ja pilottikirjan käyttö ole ollenkaan tarpeetonta digitaaliaikana. 

Liikenne saaren tai niemen kärjessä sekä satamissa 

Saarten ja niemien kärjet ovat huomattavasti korkeampia kuin mitä Suomessa. Kärjen yli ei näe sen takaa lähestyvää alusta. Alus voi olla kovaa kulkeva moottorivene, kumivene tai jopa kantosiipialus, joita on sekä Turkin, Kreikan ja Kroatian vesillä. Hieman kauempana kärjestä on enemmän tilaa väistää. 

Niin Kreikan kuin Kroatian rannikolla oleville saarille on vilkas yhdysliikenne niin lautoilla kuin nopeakulkualuksilla (kantosiipialukset, katamaraanit). Näitä säännöllisellä reitillä kulkevia aluksia kannattaa väistää. Toisaalta näiden alusten liikkeitä on syytä tarkkailla, kun itse on tulossa satamaan tai lähdössä ulos merelle. 

Kartat 

Veneen varusteisiin kuuluu purjehdusalueen kartat. Ne voivat olla joko Imrayn sini-vihersävyisiä karttoja tai kansainvälistä väritystä noudattavia paikallisia julkaisuja. Kannattaa tulotarkastuksen yhteydessä varmistaa, että kaikki tarvittavat kartat ovat veneessä, lukumäärän voi kirjata tarkistuslistaan. 

Purjehdusalueen karttoja voi ostaa vaikkapa muistoksi paikan päällä sekä Suomestakin (esim. John Nurminen Marine, myös nettikauppa). Karttoja voi ostaa maailmalta netin kautta myös useammasta eri venetarvikekaupasta. 

Kartan merkinnät ja karttakoordinaatit 

Kartan nimiötiedoissa kerrotaan missä mitassa syvyydet (soundings) ovat. Kartoissa syvyys- ja korkeusmerkinnät voivat jossain tapauksissa poiketa meille tutusta metrijärjestelmään perustuvista merkinnöistä. Nykyään ne kuitenkin ovat pääsääntöisesti kansainvälisen järjestelmän mukaisesti metrejä. Paikalliset merikartat voivat olla jossain muussa koordinaatistossa kuin WGS-84. Kartan koordinaatisto kerrotaan kartassa. 

Veneessä oleva karttaplotteri käyttää tyypillisesti koordinaatistoa WGS-84. Plotterin kieli saattaa olla edellisen vuokraajan jäljiltä itselle perin vieraalla kielellä. Jos kielen vaihto esim. venäjästä englanniksi tai suomeksi ei onnistu, niin vuokraamon henkilökunta hoitaa tämän tottuneesti. 

Satamakirjat 

Veneessä on valmiina jokin purjehdusalueen satamakirja. Varmista, että saat satamakirjan mukaasi ennen kuin lähdet merelle. Vuokraamot voivat kerätä satamakirjat pois veneestä, kun vene palaa satamaan. Englanninkielisiä, Rod Heikelin kirjoittamia ja Imray'n kustantamia lähes klassikoiksi muodostuneita pilottikirjoja on Egeanmeren ja Joonianmeren alueelta. Samalta kustantajalta löytyy Thompsonien satamakirja Adrianmeren alueelta, mille alueelle on tarjolla jo myös digitaalinen pilottikirja (777 Harbours and Anchorages). Satamakirjoja voi ostaa Suomesta (esim. John Nurminen, myös nettikauppa). Kirjoja voi ostaa myös netin kautta esim. Amazon'ista. 

Asiointi satamien marinatoimistoissa 

Satamissa, joissa on kaupallinen marina, kerätään veneen asiapaperit, venekansio heti rantautumisen jälkeen. Ne saa takaisin toimistosta lähtöpäivänä, kun on maksanut satamamaksun. 

Viranomaiset tai satamahenkilökunta - myös rantaravintolan henkilökunta - voi kerätä satamamaksuja tai esim. luonnonsuojelualueen erillismaksuja liikkumalla kumiveneellä alueilla, missä veneet ovat ankkurissa tai poijussa. Joissain satamissa satamapoliisi voi tulla pyytämään veneen paperit ja miehistöluettelon. Lomakkeiden täyttäminen voi nopeutua, jos kipparilla on kopio miehistöluettelosta, jonka voi liittää lomakkeiden mukaan.