Markku Tamminen

Ystäväpariskuntani sopivat pienen yhteenottonsa siten, että mies ehdotti vaimolleen, että he lähtisivät Jugoslaviaan purjehtimaan. Elettiin talvea 1985-86. Aurinkomatkat oli juuri luonut uuden tuotteen, purjehduslomat, ja tuon mainoksen hän oli bongannut. Heillä oli yksi pieni ongelma, he tarvitsivat veneelle kipparin. "Markku varmasti lähtee", oli ollut yhteinen toteamus. Tuosta kahden viikon purjehduksesta käynnistyi minun yli kaksi vuosikymmentä jatkunut turkoosien vesien purjehdusten vanavesi.

Ennen tuota Jugoslavian purjehdusta olin oppinut purjehtimaan Raumalla meripartiolaisena, käynyt laivaston ja tutustunut Kokkalan Anaan, SunSail ja OnSail kippari hänkin. Analta kuulin Aurinkomatkojen purjehduskoulusta ja halusin päästä mukaan. Opiskelin purjehduksenopettajaksi keväällä -94 ja kesästä -95 alkaen olin mukana SunSail kouluttajana ja kipparina. Nykyään aktiivisimmin veneilen meripelastusaluksen perämiehenä, purjehdusta kuitenkaan unohtamatta.

Välimeren maista ja purjehduskohteista Turkki, Kreikka ja Kroatia ovat tuttuja. Olen viettänyt siellä lähes neljäkymmentä viikkoa. Välillä veneessä on ollut kurssimiehistö, välillä perhekunta ja välillä ihan itse koottu miehistö. Nuorin gasti on ollut 9 kk:n ikäinen. Viikko tai kaksi on aina muodostunut venekuntansa näköiseksi. Jokainen päivä on menty tuulien ja auringon mukana ilman isoa stressiä. Ehdoton suosikkikohteeni on Turkki, sen suojaisat lahdenpoukamat, 'luonnonsatamat', ja niissä ravintolaansa pitävät ystävät.

Kipparina annan tilaa kaikille muille tehdä niin paljon kuin itse haluavat. Nautin silti siitä, kun pääsen trimmaamaan ja skuuttaamaan. Nautin lämmöstä, veden väristä, hyvästä seurasta, hyvästä ruoasta. Huoleton ja murheeton meininki sopii purjehduslomaan erinomaisesti.
Minut tunnetaan lehmänhermoisena, joka ei pienistä hätkähdä. Kuulemma se rauhoittaa gastiakin, kun kippari on ihan rela. Gastit väittävät, ettei Välimerellä ole sellaista satamaa, mihin en saisi veneen kokoista tilaa. Hydra toki poikkeuksena.

Olen ollut neuvomassa useita venekuntia, jotka ovat lähteneet Välimerelle. Parin kolmen tunnin etukäteispalaveri vinkkeineen ja reitti-ideoineen on poistanut lähtijöiltä etukäteisstressin. Loman alku on ollut paljon helpompi, kun on osannut ajatella asioita jo etukäteen.

Vuosien varrella suurimmat muutokset Välimerellä ovat tapahtuneet venekalustossa ja varustelussa. Lisää elektroniikkaa, isompia veneitä on ollut suuntaus. Meri, aurinko ja tuulet ovat säilyviä. Meren puhtauteen ja varsinkin satamien puhtauteen on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota. Hyvä niin, sillä halu on käydä purjehtimassa puhtaalla Välimerellä vielä vuosikymmenienkin kuluttua.

Jokaiselta purjehdusviikolta on varmasti jokin muisto, Välimeren helmi, joka on jäänyt pysyvästi mieleen. Milloin bongasimme delffiiniparven, milloin kilpikonnia, mikä rannan ravintoloista tarjosi parhaat antimet, mistä löytyi parhaat matkamuistot. Uusien muistojen ja uusien helmien kerääminen vie aina uudestaan Välimerelle.